Reittisuunnitelma
Tässä on suunnittelemani reitti alkaen Vietnamin pääkaupungista Hanoista ja päätyen Thaimaalaiseen lomakohteeseen Koh Lantan saarelle.
Kartalla
Joulun jälkeen lennän Vietnamiin. Uskon saavani parhaimman alun matkalleni sopeutumalla ilmastoon ja paikallisiin tapoihin muutaman päivän ajan. Haluan myös koota pyöräni rauhassa ja tehdä tarvittavat viime hetken hankinnat. Uuden vuoden vaihtuessa suuntaan Hanoista lounaaseen. Jos aloitus onnistuu, Laosin rajan saavutan noin kolmessa päivässä.
Laosin puolella alkaa matkan vaikein osuus. Indokiinan köyhin valtio on vuoristoinen, metsäinen ja ilmastoltaan trooppinen. Pyöräilyhaasteita riittää, mutta samalla voi myös heittäytyä rauhallisen uneliaaseen elämänmenoon, jossa massaturismi ei vielä esitä pääroolia. Autoilu on vähäisempää kuin naapurimaissa ja siitähän pyöräilijä kiittää. Kuulemani mukaan paikalliset ihmiset ovat rentoja ja ystävällisiä, trooppiset maisemat kauniita ja hintataso todella alhainen. Odotukset ovat korkealla!
Reilut viisisataa kilometriä myöhemmin - päästyäni tavalla tai toisella pohjoisen vuoristoalueen yli - saavun Mekong-joen varteen Thaimaan ja Laosin rajalle.
Mekong on yksi maailman suurimmista joista ja monella tapaa Laosin elämänlanka. Se tuottaa alueelle jopa viidenneksen maailman vuotuisesta makeanveden kalansaaliista sekä tuo mukanaan tärkeät ravinteet suistoalueille viljelyä ajatellen. Köyhänä valtiona Laos on suunnittelemassa Mekongin valjastamista sähkön tuotantoon samalla kun Thaimaa suunnittelee massiivista veden ohjaamista joesta kuiville alueilleen. Monilla muillakin mailla Kiina etunenässä on näppinsä pelissä pyrkimyksenään hyötyä taloudellisesti suuresta virrasta ekosysteemin kustannuksella.
Seuraan jokea etelään aina Kambodzan rajalle asti. Siitä jatkan matkaani länteen kohti Angkor Watin temppelialuetta, minne matkaa rajalta on nelisensataa kilometriä. Sen merkitys Kambodzalle on niin suuri, että se on päätynyt jopa maan lippuun. Temppelin suuruudesta ja vaikuttavasta ulkonäöstä olen kuullut niin paljon, että en voi olla liittymättä turistimassaan ihmettelemään Khmer-valtakunnan arkkitehtuurin huipentumaa.
Seuraavaksi otan suunnan Thaimaahan. Bangkokin lähestyessä nostan kulkupelini junaan sillä miljoonakaupungin kaaoksessa ajaminen ei houkuttele. Monet sen tehneet ovat katuneet päätöstään enkä minäkään lähde kaivamaan verta nenästäni. Pyöräilyn kannalta helpointa olisi pyyhkäistä saman tien ohitse mutta onhan Bangkokin sekamelska koettava ja samalla ladattava akut viimeiselle etapille.
Matka on edennyt rannikolle ja vaihdan vähitellen pyöräilyhousuja uimashortseihin. Jos olen aikataulustani jäljessä, suuntaan etelään junalla. Etsin parasta rantaa, nautin merestä ja thai-keittiön antimista. Koh Lantalla minua odottaa perhe ja pari viikkoa leppoisaa rantalomaa.
Kartalla
Laosin puolella alkaa matkan vaikein osuus. Indokiinan köyhin valtio on vuoristoinen, metsäinen ja ilmastoltaan trooppinen. Pyöräilyhaasteita riittää, mutta samalla voi myös heittäytyä rauhallisen uneliaaseen elämänmenoon, jossa massaturismi ei vielä esitä pääroolia. Autoilu on vähäisempää kuin naapurimaissa ja siitähän pyöräilijä kiittää. Kuulemani mukaan paikalliset ihmiset ovat rentoja ja ystävällisiä, trooppiset maisemat kauniita ja hintataso todella alhainen. Odotukset ovat korkealla!
Reilut viisisataa kilometriä myöhemmin - päästyäni tavalla tai toisella pohjoisen vuoristoalueen yli - saavun Mekong-joen varteen Thaimaan ja Laosin rajalle.
Mekong on yksi maailman suurimmista joista ja monella tapaa Laosin elämänlanka. Se tuottaa alueelle jopa viidenneksen maailman vuotuisesta makeanveden kalansaaliista sekä tuo mukanaan tärkeät ravinteet suistoalueille viljelyä ajatellen. Köyhänä valtiona Laos on suunnittelemassa Mekongin valjastamista sähkön tuotantoon samalla kun Thaimaa suunnittelee massiivista veden ohjaamista joesta kuiville alueilleen. Monilla muillakin mailla Kiina etunenässä on näppinsä pelissä pyrkimyksenään hyötyä taloudellisesti suuresta virrasta ekosysteemin kustannuksella.
Seuraavaksi otan suunnan Thaimaahan. Bangkokin lähestyessä nostan kulkupelini junaan sillä miljoonakaupungin kaaoksessa ajaminen ei houkuttele. Monet sen tehneet ovat katuneet päätöstään enkä minäkään lähde kaivamaan verta nenästäni. Pyöräilyn kannalta helpointa olisi pyyhkäistä saman tien ohitse mutta onhan Bangkokin sekamelska koettava ja samalla ladattava akut viimeiselle etapille.
Matka on edennyt rannikolle ja vaihdan vähitellen pyöräilyhousuja uimashortseihin. Jos olen aikataulustani jäljessä, suuntaan etelään junalla. Etsin parasta rantaa, nautin merestä ja thai-keittiön antimista. Koh Lantalla minua odottaa perhe ja pari viikkoa leppoisaa rantalomaa.
Suunnitelmilla on kuitenkin tapana muuttua. Jos parempia reitti-ideoita syntyy matkan varrella en jätä niitä käyttämättä. Matkan on oltava täynnä mahdollisuuksia, joten en halua lyödä reittiä täysin lukkoon.
(Ja reitti todellakin muuttui. Pohjois-Laos osoittautui mahdottomaksi, joten suuntasin rajan yli etelämpää kautta. Tarkemmat vaiheet voit lukea blogipostauksista. Loppuun tuli myös muutos: Phuket jäi ja Krabi tuli. Tsekkaa blogi! 😊 🌴)
(Ja reitti todellakin muuttui. Pohjois-Laos osoittautui mahdottomaksi, joten suuntasin rajan yli etelämpää kautta. Tarkemmat vaiheet voit lukea blogipostauksista. Loppuun tuli myös muutos: Phuket jäi ja Krabi tuli. Tsekkaa blogi! 😊 🌴)
Kommentit
Lähetä kommentti