HANOISTA LOUNAASEEN

PHO CHAU - NUOC SOT Aamulla mietin kuumeisesti, että laittaisinko päälle märkää vai enemmän märkää vaatetta. Ulkona yllättäen satoi eikä ympäri hotellihuonetta ripustamani vaatteet osoittaneet kuivumisen merkkejä. Jossain vaiheessa ne varmaan homehtuu. Olen yrittänyt pitää harvat kuivat vaatekappaleet erillään märistä mutta tasainen kosteus tuntuu leviävän kaikkialle. Patonki- ja muna-aamiaisen jälkeen en pitänyt kiirettä mihinkään, sillä vuorossa oli lyhyt ajopäivä. Toivottavasti. Minun piti vain löytää majatalo läheltä rajaa, jotta olisin aikaisin lauantaina rajalla. Koska minulla ei ole hajuakaan siitä kauanko rajamuodollisuudet kestävät, haluan päästä ajoissa Laosin puolelle jotta ehtisin vielä ajaa rajaseudulta ihmisten ilmoille ennen pimeän tuloa. Tällä logiikalla pakkasin kamani ja kruisailin kaikessa rauhassa Pho Chaun kaupungin läpi. Sade ropisi tankolaukun kanteen kun lähdin kiipeämään ylemmäs. Ilma muttui jostain syystä vieläkin lämpimämmäksi ja koste...

THAI HOA - PHO CHAU Etsiskelin aamulla korvatulppiani sängystä kun joku outo sirittäjä oli pitänyt meteliä koko yön. Hämähäkit minun tietääkseni eivät surise. Huonosti nukutun yön jäljiltä lähdin haukotellen laskettelemaan alamäkeä kohti keskustaa. Vietnamin dongit olivat lähes loppu ja oli mentävä pankkiin. Pankki löytyi keskuskadulta ja oli jo aikaisin aamulla täynnä väkeä. Kaksi virkailijaa lasiseinän takana yritti keskittyä kuuteen yhtäaikaa puhuvaan asiakkaaseen ja minä ihmettelin missä on jonon pää. Kun totesin, ettei sitä ole, tungin samaan porukkaan dollareideni kanssa, jotka ajatelin vaihtaa dongeiksi. Virkailija ottikin rahani ja hipelöi niitä pitkään miettiväisen näköisenä. Sitten hän antoi ne takaisin, pudisti päätään ja osoitti sormellaan ulkona olevaa pankkiautomaattia. Selväksi tuli, että dongeja en saisi. Mikäpä siinä, otetaan rahat automaatista. Se oli epäkunnossa. Otti päähän. Dollareiden piti olla käypää valuuttaa Vietnamissa ja jos ei pankki niitä vaihtanu...