Nonni, mentäiskö jo?





Hanoin yltäkylläisyyteen alkaa tottua ja turistia viedään kuin pässiä narussa. Suurimmilta vedätyksiltä olen toistaiseksi välttynyt vaikka tänään herra Hung, katusuutarina viisi vuotta leipänsä ansainnut nuorimies, parhaansa yrittikin.

Minut napattiin suoraan kadulta kivetykselle istumaan ja heti kävi selväksi, että Hung halusi korjata jalassani olevat pyöräilykengät - eikä aiheetta - sillä olin jo Suomessa harkinnut kenkieni korjauttamista. Kumireunus irtoili molemmissa kengissä mutten raaskinut uusiakaan ostaa kun olivat jalassa niin hyvät. Niinpä annoin miehelle mahdollisuuden.




Jälki oli hyvää. Reunat liimattiin ja ommeltiin vahvalla narulla. Kengät puhdistettiin, pinta käsiteltiin ja noin varttitunnin työn jälkeen Hung ilmoitti hinnan: "eight hundred, please..."

Hän ei todellakaan tarkoittanut kahdeksaasataa dongia vaan kahdeksaasataatuhatta - täällä kun on tapana jättää ne tuhannet mainitsematta (esim. täytetty patonki 35k = 35000 = 1,3 eur.). Huokaisin ja aloitin tinkaamisen.

Aloitin kolmesta sadasta ja päivittelin olevani köyhä matkamies. Suutari pudotti pari sataa yllättävän helposti, mihin oli varmasti varautunutkin. Hetken päästä sovittiin hinnaksi 400000, joka oli puolet pyydetystä. Siitä huolimatta siis kallis korjaus, euroissa 14,70. En silti jaksanut jäädä harmittelemaan: kengät olivat kunnossa ja opetus ansaittu. Sovi hinta etukäteen tai pidä kengännauhat tiukalla.

Kuten sanottu Hanoissa riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa enkä ehtinyt koluta siitä kuin murto-osan. Selväksi on tullut, että se on meluisa ja ruuhkainen suurkaupunki mutta samalla myös lämminhenkinen ja turisteihin ystävällisesti suhtautuva paikka. Ihmiset tienaavat täällä elantonsa mitä kekseliäisimmillä tavoilla ja siihen ansaan saattaa varomaton turisti astua mutta se on kuitenkin hyväksyttävää toisin kuin varkaudet ja ryöstöt. Niihin en onneksi törmännyt.

Mutta nyt alkaa tehdä mieli tien päälle.





Huominen on ensimmäinen ajopäivä ja se menee toivottavasti näin:

Lähden liikkeelle aikaisin. Liikenne on täällä ruuhkaisinta aamulla seitsemästä yhdeksään, joten pyrin silloin olemaan jo ulkona keskustasta. Katseltuani paikallisia jalkakäytäviä päätin ajaa pyörällä kaupungista. Ahtainta on vanhassa kaupungissa mutta aikainen aamu ja sunnuntai varmasti helpottaa poistumista. Voin vaikka taluttaa jos niikseen tulee.

Jalkakäytävät levenevät laitakaupungilla ja toisin kuin kotisuomessa, niitä pitkin saa täällä ajella jos meno autokaistalla tuntuu liian hurjalta. Aikaa on koko päivä suunnistaa kaupunkiin nimeltään Hoa Binh. (Sori muuten siitä, että vietnamilaisia kiemuroita kirjainten päälle en vaan aina jaksa etsiä!) Sieltä on hotellihuone varattu ja matkaa noin kuusikymmentä kilometriä.

Päätin siis aloittaa löysästi, että saan tuntumaa matkantekoon. Se kuinka löysäksi päivä oikeasti muodostuu, nähdään huomenna. 😬




Pyykit tuli just pesulasta ja kamat on kasassa. Mieleen tuli erään maailman ympäri pyöräilevän pariskunnan kommentti Hanoista alueen runsaudensarvena, mistä on vaikea lähteä eteenpäin koska ruuan saaminen vaikeutuu. Siitä intoutuneena pakkasin reppuni täyteen yllänäkyvää mättöä. Kalorien saanti ei lopu ainakaan vielä huomenna!

Pitäkää peukkuja, nyt mennään!! 🙋

-J-

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pykälää isompi vaihde

Hanoi - Hoa Binh

Hymyjen maa