Moottoritie on kuuma
SA KAEO - CHACHOENGSAO
En nukkunut yöllä juuri yhtään. Sa Kaeosta länteen johtava tie oli vilkas myös yöllä ja jatkuva rekkaliikenne piti hyvin hereillä. Viiden aikaan päätin lopettaa väkisinmakaamisen ja hain kuumaa vettä aulasta. Pakkailin, söin vähät evääni ja auringon noustua uskalsin lähteä tielle.
Rekkaliikenne yllätti täysin. Nelikaistaisella väylällä ei juuri muita liikkunutkaan ja alkuun pelotti lähteä niiden joukkoon. Piennar oli kuitenkin leveä ja pinta hyvässä kunnossa, joten pääsin vähitellen vauhtiin.
Tie jatkui koko päivän samanlaisena nelikaistaisena väylänä, joka Suomessa olisi nimeltään moottoritie. Täällä kuitenkin kevyt liikennekin saa tiellä kulkea ja hetken muita matkittuani homma alkoi tuntua suht turvalliselta. Pysyin koko ajan pientareen vasemmassa reunassa paitsi silloin kun joku tuli vastaan väärää puolta tietä. Heidät on päästettävä kulkemaan reunimmaisena. Rekat antoivat hyvin tilaa ja peukut nousivat ikkunoista tsemppien merkiksi.
Lämpötilan noustessa haalin lisää aamupalaa tienvarsilta ja jatkoin kampien pyöritystä. Moottoritien liikenne lisääntyi aamun tunteina ja joukkoon tulivat myös selkeää ylinopeutta ajavat yksityisautoilijat. Kaikista hurjinta meno oli pääväylällä AH19, jota jouduin pienen pätkän ajamaan liikenteen ruuhkautuessa.
Kuumuus alkoi hidastaa menoa yhdentoista maissa ja jouduin pitämään muutamia pidempiä taukoja. Vettä kului tolkuttomasti kuten myös muita juomia, lähinnä kokista ja uutta suosikkiani: 7-elevenin jääkahvia, jota vetelin mukitolkulla.
Päädyin siis kaupunkiin, jonka nimi on yhtä vaikea sanoa kuin kirjoittaakin. Ihmisiä täällä on yhtä paljon kuin Lohjalla. Syy miksi valitsin tulla tänne on se, että kaupunki sijoittuu rautateiden risteyskohtaan, mistä Thaimaan itäinen rautatielinja johtaa noin sadan kilometrin päässä olevaan Bangkokiin.
Bangkok onkin sitten oma lukunsa. Metropoli, missä asuu noin 8,7 miljoonaa ihmistä. Sinne pyöräily on monen lähteen mukaan vähintäänkin haastavaa. Ne, jotka sen ovat tehneet sanovat sitä päivän mittaiseksi tasapainotteluksi elämän ja kuoleman välillä. Joidenkin mukaan se taas on itsemurhatehtävä.
Eli ei ehkä mun juttu.
Huomenna tutkin ekana sitä junavaihtoehtoa, jos se ei onnistu niin jotain muuta. Katsotaan mitä päivä tuo tullessaan!
-J-
En nukkunut yöllä juuri yhtään. Sa Kaeosta länteen johtava tie oli vilkas myös yöllä ja jatkuva rekkaliikenne piti hyvin hereillä. Viiden aikaan päätin lopettaa väkisinmakaamisen ja hain kuumaa vettä aulasta. Pakkailin, söin vähät evääni ja auringon noustua uskalsin lähteä tielle.
Rekkaliikenne yllätti täysin. Nelikaistaisella väylällä ei juuri muita liikkunutkaan ja alkuun pelotti lähteä niiden joukkoon. Piennar oli kuitenkin leveä ja pinta hyvässä kunnossa, joten pääsin vähitellen vauhtiin.
Tie jatkui koko päivän samanlaisena nelikaistaisena väylänä, joka Suomessa olisi nimeltään moottoritie. Täällä kuitenkin kevyt liikennekin saa tiellä kulkea ja hetken muita matkittuani homma alkoi tuntua suht turvalliselta. Pysyin koko ajan pientareen vasemmassa reunassa paitsi silloin kun joku tuli vastaan väärää puolta tietä. Heidät on päästettävä kulkemaan reunimmaisena. Rekat antoivat hyvin tilaa ja peukut nousivat ikkunoista tsemppien merkiksi.
 |
| Ja kiinalainenhan se siinä taas! Jo neljättä kertaa ohitin tämän miehen ja jotenkin käsittämättömällä tavalla hän on mennyt jossain ohitse. Yritin taas vähän juttua kehittää, mutta ei mies yön aikana ollut englantia yhtään enempää oppinut. Todennäköisesti huomenna nähdään taas. |
Lämpötilan noustessa haalin lisää aamupalaa tienvarsilta ja jatkoin kampien pyöritystä. Moottoritien liikenne lisääntyi aamun tunteina ja joukkoon tulivat myös selkeää ylinopeutta ajavat yksityisautoilijat. Kaikista hurjinta meno oli pääväylällä AH19, jota jouduin pienen pätkän ajamaan liikenteen ruuhkautuessa.
 |
| Näyttää ehkä vähän banaanilta..? |
 |
| Lisää ihmeelisyyksiä Aasian valmisruokamaailmasta: valmiiksi voideltu ja pakattu paahtoleipäsiivu. Hinta 8 bahtia eli 20 senttiä. |
Kuumuus alkoi hidastaa menoa yhdentoista maissa ja jouduin pitämään muutamia pidempiä taukoja. Vettä kului tolkuttomasti kuten myös muita juomia, lähinnä kokista ja uutta suosikkiani: 7-elevenin jääkahvia, jota vetelin mukitolkulla.
 |
| Tunnin tirsat varjossa auttoivat kummasti. |
 |
Päädyin siis kaupunkiin, jonka nimi on yhtä vaikea sanoa kuin kirjoittaakin. Ihmisiä täällä on yhtä paljon kuin Lohjalla. Syy miksi valitsin tulla tänne on se, että kaupunki sijoittuu rautateiden risteyskohtaan, mistä Thaimaan itäinen rautatielinja johtaa noin sadan kilometrin päässä olevaan Bangkokiin.
Bangkok onkin sitten oma lukunsa. Metropoli, missä asuu noin 8,7 miljoonaa ihmistä. Sinne pyöräily on monen lähteen mukaan vähintäänkin haastavaa. Ne, jotka sen ovat tehneet sanovat sitä päivän mittaiseksi tasapainotteluksi elämän ja kuoleman välillä. Joidenkin mukaan se taas on itsemurhatehtävä.
Eli ei ehkä mun juttu.
Huomenna tutkin ekana sitä junavaihtoehtoa, jos se ei onnistu niin jotain muuta. Katsotaan mitä päivä tuo tullessaan!
-J-
Tänään: 132 km
Yhteensä: 1985 km
Kommentit
Lähetä kommentti