Uuvuttava Enkelten Kaupunki

Tälle päivälle ei suunnitelmia ollut, joten lähdin päämäärättömästi vaeltamaan Chinatownin kaduille ja imemään itseeni viimeiset annokset suurkaupungin energiaa. Parhaimmat päiväretket syntyvät tunnetusti menemällä sinne, minne nenä näyttää.

Eilinen ilta Khao San Roadilla oli ollut juuri niin kaaottisen intensiivinen kuin olin ajatellutkin sen olevan. Koko katu oli tupaten täynnä turisteja, ruokakärryjä, baareja ja aistit räjäyttäviä hajuja ja makuja. Söin ja join hyvin, mutta ei siellä kauan voinut olla. Rauhallista paikkaa istuskella ei todellakaan löytynyt ja päädyin aikaisin takaisin hotellihuoneeni hiljaisuuteen ja viileyteen.





Siellä tiivistyi oikeastaan koko Bangkokin olemus. Tänne saapuvat turistit harvoin ymmärtävät miten voimia vievä paikka tämä on. Tänäänkin tapasin muutamia selvästi pohjoiseurooppalaisia turisteja, joilta oli virta loppu jo ennen puolta päivää. Istuivat paidat märkinä ja kärsivän näköisinä puiston penkillä. Bangkokiin onkin syytä varautua etukäteen.

Jos tällä säälittävän lyhyellä kokemuksella täytyisi antaa neuvo Bangkokiin lähtijälle, sanoisin ehdottomasti, että "älä ahnehdi!". Jos nähtävyyslistallasi on yli kolme kohdetta päivässä kierrettäväksi, olet ongelmissa. Kaupunki on valtava, siirtymiset vievät aikaa ja kaiken peittää alleen painostava kuumuus. Jos sen sijaan otat yhden tai kaksi kohdetta, pidät kunnon taukoja etkä kiirehdi, päivästäsi tulee varmasti onnistunut. Yhteen Chinatownin kortteliin saa helposti päivän kulumaan.



Minun suosikkini: TukTuk! Tässä harvinaisen uusi ja kiiltävä yksilö.

Lihamuki 50 bahtia (1,3 eur.) Ja nälkä on taas voitettu!


Jos joskus tulen tänne uudelleen kuljen ehdottomasti Skytrainilla viileyden ja helppouden takia, tuktukeilla vuoristoratamaisen vauhdinhurman takia ja teen pakolliset shoppailut päivän kuumimpina tunteina hyvin ilmastoiduissa kauppakeskuksissa. Ja syön pikkukojuista kadunvarrella, ehdottomasti! Hotelliravintola on aina kallein vaihtoehto.

Ai niin, mihin siis päädyin...


Niin varmaan... Suurin oli taaskin 43.


Putiikit on saatu täällä uskomattoman täyteen tavaraa.


Pikkukujia pitkin haahuillessani minulla ei pian ollut hajuakaan missä olin. Ostin matkan varrelta pientä purtavaa ja huomasin pian olevani Bangkokia halkovan Chao Phraya-joen rannalla. Ostin jokilaivaan kertalipun ja hyppäsin seuraavaan paattiin.

Se osoittautui linjaksi, joka liikennöi joella vieden turisteja vesiteitse kohteisiinsa, mikä ei ollutkaan pöllömpi vaihtoehto: välttää liikenneruuhkat ja saa joella edes vähän tilaa hengittää. En tosin tiennyt mihin olin menossa mutta parin pysäkin jälkeen päätin jäädä pois siinä missä suurin osa muistakin matkustajista.



Päivän pakollinen hymiö.

Wat Arun

Ja muistetaanpa sitten käyttäytyä...


Temppelinvartija


Löysin itseni Wat Arun-temppelin juurelta keskipäivän kuumuudessa. Monien mielestä Wat Arun on Bangkokin tärkein nähtävyys ja onhan se vaikuttavan näköinen pytinki: 76-metrisenä se hallitsee joenvartta kauas.

Vähitellen alkaa kuitenkin inflaatio iskeä temppeleihin, kuten kävi Angkorissakin. Melko nopeasti löysin itseni taas jokilaivasta.



Vesi ei välttämättä houkuttele uimaan.


Takaisintullessa oli tilaa.


JA MATKA JATKUU...

Huomenna jätän tämän kaupungin, joka antaa energiaa mutta totisesti sitä viekin. Ei taas pitäisi kertoa suunnitelmistaan koska uusiksihan ne varmasti menevät, mutta kerronpa silti.

Thaimaassa on joitain rautatiepätkiä, jotka eivät ole yhteydessä pääverkostoon. Yksi niistä on Mae Khlong - Mahachai rautatie, joka kulkee Wong Wian Yain (länsi-Bangkok) ja Samut Songkhramin välillä. Alunperin sen tarkoitus oli toimittaa kalaa ja muita mereneläviä Bangkokin markkinoille mutta siitä tuli myös henkilöliikenteen väylä.

Huomenna yritän löytää aseman, jonka ei pitäisi kaukana olla. Toivottavasti kiskopätkä olisi yhtä positiivinen yllätys kuin edellinenkin. Samut Songkhramista alkaa pyöräilyni viimeinen etappi, noin 800 kilometrin matka Phuketiin ja sieltä lautalla Koh Lantalle.

Pysykää mukana, meri tuoksuu jo! 🌴

-J-


Bangkok auringon laskiessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pykälää isompi vaihde

Hanoi - Hoa Binh

Hymyjen maa