Loppumatkan kohtalo
AO LUEK - KRABI TOWN
Parin banaanin ja Snickersin voimalla sain laukut pakattua ja polkaisin päätielle. Olin aamuyön nukkunut huonosti - kiitos ilmastointilaitteen, joka "medium"-säädöllä puhalsi kylmää naamalle niin että kurkku alkoi kipeytyä ja "lowlla" taas ei toiminut ollenkaan. Heräilin välillä hikisenä ja välillä palellen. Monessa muussakin majatalossa on ollut samanlaisia ongelmia kun ilmastointi puhaltaa suoraan sänkyyn. Kurkku karheana käännyin jo parin kilometrin päässä aamukahville.
Nelostie Krabin kaupunkiin ei ole mikään herkullinen ajettava liikennemääriensä puolesta mutta tie itsessään on hyvässä kunnossa. Lämpötila tuntui olevan nopeassa nousussa mutta puolipilvinen taivas toi helpotusta olemiseen. Ao Nangin turistirannat jäivät oikealle kun saavuin provinssin hallinnolliseen pääkaupunkiin, Krabi Towniin. Kello oli vasta yksitoista.
Olin päättänyt ensitöikseni pyöräillä kaupungin parhaaseen (ja ainoaan) pyöräliikkeeseen, joka näytti jopa tarjoavan huoltopalveluita ja laadukkaita varaosia. Sieltä löytyisi varmasti myös laatikko, johon voisin alkaa omaa pyörääni pakkaamaan lentoa varten. Polkupyöräliikkeet antavat monesti ilmaiseksi pois laatikoita, joilla pyörät toimitetaan liikkeeseen. Näin sain laatikkoni Helsingissä ja ehkä myös täällä.
Liike oli täysin toisella puolella kaupunkia ja maanantaisin suljettu. Turhan lenkin tehneenä palasin keskustaan lounaalle ja miettimään seuraavaa vaihtoehtoa.
Laatikon saanti alkoi näyttää vaikealta, etenkin kun pari pienempääkin polkupyöräliikkeen tapaista pääkadulla sanoivat molemmat "nounouta". Totesin itselleni stressaavani turhaan tässä vaiheessa ja menin parturiin. Viidellä eurolla kalju kiiltäväksi ja parta - mistä oli jo ehtinyt tulla sanomista - ojennukseen.
Hotellia etsiessäni hautasin vielä lautta-ajatuksenkin. Jos ei ole laatikkoa miksi mennä meriteitse ja maksaa, jos voi pyöräilläkin!? Päätös tuli siis tehtyä.
Pyöräilen huomenna Koh Lantalle.
Huomiseen päivään lähden ristiriitaisin tuntein. Jos pääsen perille asti pyörällä, fiilikset ovat toki kuin voittajalla. Toisaalta tähän on alkanut tottua. Varmaa on se, että oli sitten kuinka kuumaa ja pölyistä tahansa, nautin joka metristä!
Ja mitä taas pyörälaatikko-ongelmaan tulee, who cares... Aasia on opettanut, että asioilla on tapana järjestyä! 😊
-J-
Parin banaanin ja Snickersin voimalla sain laukut pakattua ja polkaisin päätielle. Olin aamuyön nukkunut huonosti - kiitos ilmastointilaitteen, joka "medium"-säädöllä puhalsi kylmää naamalle niin että kurkku alkoi kipeytyä ja "lowlla" taas ei toiminut ollenkaan. Heräilin välillä hikisenä ja välillä palellen. Monessa muussakin majatalossa on ollut samanlaisia ongelmia kun ilmastointi puhaltaa suoraan sänkyyn. Kurkku karheana käännyin jo parin kilometrin päässä aamukahville.
 |
| Pyöräilijän arkea: pikakahvit roskikseen nojaillen. |
Nelostie Krabin kaupunkiin ei ole mikään herkullinen ajettava liikennemääriensä puolesta mutta tie itsessään on hyvässä kunnossa. Lämpötila tuntui olevan nopeassa nousussa mutta puolipilvinen taivas toi helpotusta olemiseen. Ao Nangin turistirannat jäivät oikealle kun saavuin provinssin hallinnolliseen pääkaupunkiin, Krabi Towniin. Kello oli vasta yksitoista.
 |
| Nelostie Krabi Towniin kymmeneltä aamulla. |
Olin päättänyt ensitöikseni pyöräillä kaupungin parhaaseen (ja ainoaan) pyöräliikkeeseen, joka näytti jopa tarjoavan huoltopalveluita ja laadukkaita varaosia. Sieltä löytyisi varmasti myös laatikko, johon voisin alkaa omaa pyörääni pakkaamaan lentoa varten. Polkupyöräliikkeet antavat monesti ilmaiseksi pois laatikoita, joilla pyörät toimitetaan liikkeeseen. Näin sain laatikkoni Helsingissä ja ehkä myös täällä.
Liike oli täysin toisella puolella kaupunkia ja maanantaisin suljettu. Turhan lenkin tehneenä palasin keskustaan lounaalle ja miettimään seuraavaa vaihtoehtoa.
Laatikon saanti alkoi näyttää vaikealta, etenkin kun pari pienempääkin polkupyöräliikkeen tapaista pääkadulla sanoivat molemmat "nounouta". Totesin itselleni stressaavani turhaan tässä vaiheessa ja menin parturiin. Viidellä eurolla kalju kiiltäväksi ja parta - mistä oli jo ehtinyt tulla sanomista - ojennukseen.
 |
| Rannan ravut, yksi kaupungin nähtävyyksistä. |
Hotellia etsiessäni hautasin vielä lautta-ajatuksenkin. Jos ei ole laatikkoa miksi mennä meriteitse ja maksaa, jos voi pyöräilläkin!? Päätös tuli siis tehtyä.
Pyöräilen huomenna Koh Lantalle.
 |
| Tämän päivän hotelli oli onnistunut löytö keskustasta. Aikainen sisäänkirjautuminen, iso siisti huone, lämmintä vettä ja tehokas netti. Hintakin halvempi kuin eilen: 18 euroa. Jos liikutte Krabi Townissa ja vaikka lentoa odottaessa tarvitsette yhden yön, muistakaa Green House Hotel. |
Huomiseen päivään lähden ristiriitaisin tuntein. Jos pääsen perille asti pyörällä, fiilikset ovat toki kuin voittajalla. Toisaalta tähän on alkanut tottua. Varmaa on se, että oli sitten kuinka kuumaa ja pölyistä tahansa, nautin joka metristä!
Ja mitä taas pyörälaatikko-ongelmaan tulee, who cares... Aasia on opettanut, että asioilla on tapana järjestyä! 😊
-J-
Tänään: 55 km
Yhteensä: 2898 km
Moikka Jarkko, oiva päätös, hyvä reitti, mainio asenne. Hra Asiantuntija kyllä siinä oikeassa että epävarmemmin sä perille pääset laivalla kuin itse polkien. Vaan mikäpä perille pääsemisessä pyöräĺlä nyt huolestuttaa? Kuumuus, liikenne, aikataulu vai mikä muu. Eikö ne sen sillan jo valmiiksi saaneet...
VastaaPoistaTsemppiä ja nautinnollista matkaa joka tapauksessa 😎
Moi Kaisu! Pessimisti ei pety. Jos vaikka nilkka vääntyy aamiaiselle mennessä..? 🙄 Mutta uskon, että silta on valmis ja pyörä kulkee tänäänkin. Eiköhän tästä selvitä!
Poista🚲🌴☀️