Pratar du svenska?

BANG BOET BAY

Aamulla olin vähän kahden vaiheilla, jatkaisinko matkaa. Ilma oli pilvipoutainen ja hyvin nukutun yön jälkeen nautinnolliselle ajelulle olisi hyvät edellytykset. Kahvia oli saatava joka tapauksessa, joten vääntäydyin seitsemältä rantakatokseen aamiaiselle.

Naapurin ruotsalaispariskunta hehkutti kyläyhteisöä ja kertoi olleensa täällä jo kaksi viikkoa. Heidän mukaansa täältä puuttuu kaikki se mistä he eivät turismissa pidä: kaupustelijat, korkeat hinnat, ihmismassat ja kaikenlainen "dingelidongeli" kuten rouva asian ilmaisi.

Enkä ihmetellyt yhtään. Sen sijaan ihmettelin ääneen tummaa aamiaislimppua, mihin sain vastauksen keittiössä hääräävältä isännältä: "Det är bakat här!"

Olin vahingossa löytänyt tieni puoliksi ruotsalaisvetoiseen majataloon, jonka isäntä oli lähtöisin Tornionjokilaaksosta ja monien mutkien kautta päätynyt tänne thaimaalaisen vaimonsa kanssa. Asiakaskunnastakin näytti suurin osa olevan ruotsalaisia ja tänne eksyvät kuulemma juuri rauhaa rakastavat turistit.

Hyväntuulinen, vähän suomenkieltäkin tapaileva isäntä lupasi skandinaaville heti tuntuvan alennuksen toisesta yöstä, joten lopetin pohtimisen siihen. Pyöräily jatkukoon huomenna.

Päivän olen käyttänyt rannalla vaeltaen ja majatalon kahden koiran kanssa hiekkaa kaivellen. Aivot täysin narikassa siis.

Jos olisin kerännyt talteen kaikki tienvarsilla ja rannoilla lojuneet sandaalit voisin perustaa maailman suurimman kenkäkaupan yksijalkaisille.

Sen verran toki olen suunnitellut tulevaa, että aikataulu loppumatkalle alkaa hahmottua. Khao Sokin kansallispuistoon pitäisi olla viiden päivän ajomatka kohtuullisilla annoksilla. Andamaanienmeren puolelle siirryn tietä numero 4006, mikä poikkeaa suunnitellusta koska pienemmät tiet ovat aina parempia pyöräilyyn.

Ensi viikonlopun vietän kansallispuistossa, mistä on kahden päivän matka Phuketiin. 14.02. yritän löytää lauttayhteyden Koh Lantalle.

Ja siinäpä se.

Vielä on aikaista vetää mitään yhteenvetoja matkasta mutta tällä suunnitelmalla sen loppu alkaa konkretisoitua. Niistä fiiliksistä ei vielä sen enempää.

Kylänraitti

Tuoretta meriherkkua!

Britti Mike kirjaimellisesti taittaa matkaansa Bromptonin taittopyörällä. Itse harkitsin jossain vaiheessa samaa sillä pyörä taittuu pieneksi ja on helppo kuljetettava julkisissa. Pienten renkaiden takia tosin vauhdista joutuu tinkimään ja päivämatkat jäävät kuulemma kuudenkympin tienoille.

Aurinko tuli esiin kahden maissa ja siitä intoutuneena juoksin mereen. Aallot olivat kuitenkin sen kokoiset, että olo oli kuin pesukoneessa ja hyvin pian räpiköin rantaan nenä täynnä vettä ja housut hiekkaa. Mikään lasten uimaranta tämä ei ole.

Emäntä toi terassinpöydälle kulhollisen käärmehedelmiä, joita en ikinä ollut maistanut. Suomumaisen kuoren alta paljastui syötävä osa, joka maistui todellakin sherryltä, kuten britti Mike osuvasti heti ilmoitti. Ruotsalaisten mielestä maku muistutti mansikkaa, mikä saattaa myös pitää paikkansa. Ruotsalaiset mansikat ovat minun mielestäni aina maistuneetkin vähän käyneiltä... 

Minulle tultiin äsken ilmoittamaan, että tänään on grilli-ilta ja olisi parasta olla paikalla. Siispä suihkun kautta sinne. Aikaisin huomenna kohti Chumphonia.

-J-