Ranongista pannukakkuun
SAB ANANTA RESORT - KHURA BURI GREENVIEW RESORT
No okei, avataanpa tuota otsikkoa hieman.
Siirryin seuraavaan provinssiin, joka erään ruotsalaisturistin mukaan lausutaan kuin kotoisa: "pannkaka", eli pannukakku!
Että näin...
Tähän huikean verbaaliseen sanailoitteluun on johtanut joko se, että olen ollut täällä liian kauan yksin, pääni on pehmentynyt helteessä tai sitten yksinkertaisesti se, että tänään olen ollut tolkuttoman väsynyt.
Heräsin kolmelta viereisen mökin bileisiin, mistä ei elämöintiä puuttunut. En jaksanut etsiä korvatulppiani vaan kärvistelin viiteen ja juuri kun olin saanut unen päästä kiinni, kello herätti minut aamupalalle. Olin mennyt tilaamaan sen kuudeksi, jotta pääsisin aikaisin tielle. Sinne pääsinkin kyllä, ajokunnosta huolimatta.
Nelostie johdatteli väsynyttä pyöräilijää kohti etelää ja vaikka luulisin vieläkin olevani Andamaanienmeren läheisyydessä, en koko päivänä nähnyt merestä vilaustakaan. Tien ja meren välinen rantakaistale oli niin täynnä tiheää metsää, että merifiiliksiin en päässyt.
Sen sijaan mäkiä riitti kyllä. Jalat eivät olleet palautuneet eilisestä vaikka olen yrittänyt ottaa iltarutiineihin myös venyttelyt, mitä olen yleensä pitänyt aika turhanpäiväisenä hommana. Reidet olivat kuin puupökkelöt vielä kolmenkympin kohdalla ja meno oli takkuista.
Tienvarret heräilivät aamuun samalla tavalla, mitä jo kuukauden olen ehtinyt todistaa: lapset vaeltavat kouluun, skootterit pärisevät ja tienvarsikaupat availevat luukkujaan. Jotain oli silti muuttumassa.
Huomasin, että temppeleiden määrä väheni ja joukkoon tulivat moskeijat sekä niistä ilmoittavat liikennemerkit. Naiset alkoivat yleisesti näyttäytymään hunnutettuina ja buddhalaisuuden merkit alkoivat hävitä katukuvasta. Olin selvästi saapumassa islam-valtaiselle alueelle. Thaimaalaisista muslimeiden osuus on n. 5,5% ja suurin osa heistä elää juuri maan eteläosissa.
Otin iisisti ja pysähdyin varmaan kymmenellä kioskilla syömässä sitä sun tätä ja höpöttämässä kauppiaiden kanssa. Väsymystä ei yhtään helpottanut lähes pilvetön taivas ja iltapäivää kohti paahtavaksi muuttunut auringonpaiste. Päätin silti jatkaa ja asetin itselleni Booking.comin avulla tavoitteen satasen kohdalle. Mukavan näköinen resortti etukäteen varattuna antaa aina vähän lisäpotkua...
ON RESORTTEJA JA SITTEN ON NIITÄ RESORTTEJA
Sana "Resort" kuulosti minun korvaani joskus ylelliseltä lomakeitaalta, missä palvelu pelaa, palmut huojuvat ja tarjoilija tuo cocktailin altaan reunalle. Pitää varmaan jossain paikkansakin mutta täällä sanaa väärinkäytetään julmasti.
Esimerkiksi eilinen "Resort" - niin hyvää palvelua kuin sieltä saikin - oli puronvarrella oleva kulahtanut lomakylä, mistä puuttui lämmin vesi, toimiva WiFi, ravintola ja ajoittain myös sähköt. En silti halua valittaa, henkilökunta oli loistavaa ja teki parhaansa mutta ehkä en paikkaa Resortiksi mainostaisi.
Tämänpäiväinen Resortti taas tarjoaa ravintolan päärakennuksessa, oman ilmastoidun bungalowin, uima-altaan ja aamupalan kaikista lisämaksullisista palveluista puhumattakaan. Niin ja lämmintä vettä! Ehkä tässä on enemmän sitä resorttimaisuutta...
On toki myönnettävä, että hinta on thaimaalaisittain kallis: 30 euroa. Pyöräilijä saattaa löytää täältä sänkypaikan viidellä eurolla mutta nyt, turistialueen lähestyessä, hinnat ovat nousussa.
Huomenna ajan Khao Sokin kansallispuistoon, joka on 78 kilometrin päässä. Siellä vietän kolme yötä heittäytyen täysin turistiksi tutkimaan sademetsän ihmeellisyyksiä. Siitä lisää huomenna!
-J-
No okei, avataanpa tuota otsikkoa hieman.
Siirryin seuraavaan provinssiin, joka erään ruotsalaisturistin mukaan lausutaan kuin kotoisa: "pannkaka", eli pannukakku!
Että näin...
Tähän huikean verbaaliseen sanailoitteluun on johtanut joko se, että olen ollut täällä liian kauan yksin, pääni on pehmentynyt helteessä tai sitten yksinkertaisesti se, että tänään olen ollut tolkuttoman väsynyt.
Heräsin kolmelta viereisen mökin bileisiin, mistä ei elämöintiä puuttunut. En jaksanut etsiä korvatulppiani vaan kärvistelin viiteen ja juuri kun olin saanut unen päästä kiinni, kello herätti minut aamupalalle. Olin mennyt tilaamaan sen kuudeksi, jotta pääsisin aikaisin tielle. Sinne pääsinkin kyllä, ajokunnosta huolimatta.
Nelostie johdatteli väsynyttä pyöräilijää kohti etelää ja vaikka luulisin vieläkin olevani Andamaanienmeren läheisyydessä, en koko päivänä nähnyt merestä vilaustakaan. Tien ja meren välinen rantakaistale oli niin täynnä tiheää metsää, että merifiiliksiin en päässyt.
Sen sijaan mäkiä riitti kyllä. Jalat eivät olleet palautuneet eilisestä vaikka olen yrittänyt ottaa iltarutiineihin myös venyttelyt, mitä olen yleensä pitänyt aika turhanpäiväisenä hommana. Reidet olivat kuin puupökkelöt vielä kolmenkympin kohdalla ja meno oli takkuista.
Tienvarret heräilivät aamuun samalla tavalla, mitä jo kuukauden olen ehtinyt todistaa: lapset vaeltavat kouluun, skootterit pärisevät ja tienvarsikaupat availevat luukkujaan. Jotain oli silti muuttumassa.
Huomasin, että temppeleiden määrä väheni ja joukkoon tulivat moskeijat sekä niistä ilmoittavat liikennemerkit. Naiset alkoivat yleisesti näyttäytymään hunnutettuina ja buddhalaisuuden merkit alkoivat hävitä katukuvasta. Olin selvästi saapumassa islam-valtaiselle alueelle. Thaimaalaisista muslimeiden osuus on n. 5,5% ja suurin osa heistä elää juuri maan eteläosissa.
 |
| Cornetto ja White Shark. Tehokas paketti väsymystä vastaan. |
 |
| En laskenut montako Fantaa tänään join mutta ihon läpi ne kaikki ulos tulivat... |
Otin iisisti ja pysähdyin varmaan kymmenellä kioskilla syömässä sitä sun tätä ja höpöttämässä kauppiaiden kanssa. Väsymystä ei yhtään helpottanut lähes pilvetön taivas ja iltapäivää kohti paahtavaksi muuttunut auringonpaiste. Päätin silti jatkaa ja asetin itselleni Booking.comin avulla tavoitteen satasen kohdalle. Mukavan näköinen resortti etukäteen varattuna antaa aina vähän lisäpotkua...
 |
| Finaalissa |
 |
| Viimeinen nousu tänään. |
ON RESORTTEJA JA SITTEN ON NIITÄ RESORTTEJA
Sana "Resort" kuulosti minun korvaani joskus ylelliseltä lomakeitaalta, missä palvelu pelaa, palmut huojuvat ja tarjoilija tuo cocktailin altaan reunalle. Pitää varmaan jossain paikkansakin mutta täällä sanaa väärinkäytetään julmasti.
Esimerkiksi eilinen "Resort" - niin hyvää palvelua kuin sieltä saikin - oli puronvarrella oleva kulahtanut lomakylä, mistä puuttui lämmin vesi, toimiva WiFi, ravintola ja ajoittain myös sähköt. En silti halua valittaa, henkilökunta oli loistavaa ja teki parhaansa mutta ehkä en paikkaa Resortiksi mainostaisi.
Tämänpäiväinen Resortti taas tarjoaa ravintolan päärakennuksessa, oman ilmastoidun bungalowin, uima-altaan ja aamupalan kaikista lisämaksullisista palveluista puhumattakaan. Niin ja lämmintä vettä! Ehkä tässä on enemmän sitä resorttimaisuutta...
On toki myönnettävä, että hinta on thaimaalaisittain kallis: 30 euroa. Pyöräilijä saattaa löytää täältä sänkypaikan viidellä eurolla mutta nyt, turistialueen lähestyessä, hinnat ovat nousussa.
Huomenna ajan Khao Sokin kansallispuistoon, joka on 78 kilometrin päässä. Siellä vietän kolme yötä heittäytyen täysin turistiksi tutkimaan sademetsän ihmeellisyyksiä. Siitä lisää huomenna!
-J-
Tänään: 98 km
Yhteensä: 2661 km
Kommentit
Lähetä kommentti