HANOISTA LOUNAASEEN

Tässä sitä oltiin. Kello 05.20 seisoin hotellin edessä lähtövalmiina ja kädet hikoilivat vaikken ollut vielä polkenut metriäkään. Jännitti vähän kaikki. Kestääkö pyörä? Naksuuko polvi? Unohdinko jotain ja ennen kaikkea se, kuinka pääsen tästä kaupungista ulos? Ensimmäiset kokeilevat polkaisut ja olinkin jo muun liikenteen seassa, jota ei onneksi siihen aikaan ollut paljoa. Olin edellisiltana käynyt kävelemässä parin kilometrin reitin kaupungista ulos vievälle pääväylälle ja opetellut sen maamerkkien avulla ulkoa, jottei tarvinnut heti lukea karttaa. Sinne pääsinkin ongelmitta ja samalla totesin, että liikenteen seassa sukkulointi ei olekaan niin vaikeaa miltä näyttää. Tärkeintä on pitää selkeä ajolinja ja kulkea virran mukana. Pääväylällä oli kolme kaistaa molempiin suuntiin ja junaraiteet keskellä. Se oli myös lähes viivasuora reitti Hanoista lounaaseen ja ajo fillarilla oli leppoisaa oikeassa reunassa koska liikenne ei ollut vielä alkanut ruuhkautua. Kuuntelin epäl...

Hanoin yltäkylläisyyteen alkaa tottua ja turistia viedään kuin pässiä narussa. Suurimmilta vedätyksiltä olen toistaiseksi välttynyt vaikka tänään herra Hung, katusuutarina viisi vuotta leipänsä ansainnut nuorimies, parhaansa yrittikin. Minut napattiin suoraan kadulta kivetykselle istumaan ja heti kävi selväksi, että Hung halusi korjata jalassani olevat pyöräilykengät - eikä aiheetta - sillä olin jo Suomessa harkinnut kenkieni korjauttamista. Kumireunus irtoili molemmissa kengissä mutten raaskinut uusiakaan ostaa kun olivat jalassa niin hyvät. Niinpä annoin miehelle mahdollisuuden. Jälki oli hyvää. Reunat liimattiin ja ommeltiin vahvalla narulla. Kengät puhdistettiin, pinta käsiteltiin ja noin varttitunnin työn jälkeen Hung ilmoitti hinnan: "eight hundred, please..." Hän ei todellakaan tarkoittanut kahdeksaasataa dongia vaan kahdeksaasataatuhatta - täällä kun on tapana jättää ne tuhannet mainitsematta (esim. täytetty patonki 35k = 35000 = 1,3 eur.). Huokai...

Uusi päivä näyttäytyi taas sumuisen harmaana Hanoin kattojen yllä. Auringonpaiste antaa odottaa itseään ja hyvä niin, sitä riittää varmasti jatkossa. Kaupungissa liikkuminen on huomattavasti helpompaa kun lämpötila on suomalaisen kesän tasoa. Otin suunnan kohti Viettelin myymälää. Viettelin valitsin koska se on Vietnamin suurin teleoperaattori ja valtiollisessa omistuksessa. Nettikirjoitusten mukaan kattavuus on hyvä myös syrjäseuduilla. Kauppaan astuessani painoin jo valmiiksi leuan rintaan ja passin kopiota taskusta kaivellessani valmistauduin henkisesti raskaaseen paperisotaan. "Moi! Tarvitsisin paikallisen puhelinliittymän tähän...", aloitin ja esittelin puhelintani tiskin takana hymyilevälle naiselle. Sain listan käteeni, mistä valitsin 10 gigan dataliittymän kuukaudeksi hintaan 250000 dongia eli 9,21 euroa. SIM-kortit vaihdettiin, maksoin ja hetkeä myöhemmin seisoin kadulla ihmettelemässä uuden liittymäni nopeutta. Ehkä olen tippumassa kelkasta kun olet...

Tässä vielä muutama kuva teille, joita kiinnostaa matkakaverini ulkonäkö tällä hetkellä. Se nousi laatikostaan onneksi täysin ehjänä ja nyt suorastaan huutaa päästäkseen tien päälle!! 🚲 Vain sivulaukut ja kuski puuttuvat.

Kartalla kaikki näyttää niin helpolta. Otat vaan kolmannen risteyksen oikealle ja siitä sitten suoraan. Niinpä niin. Hanoi on täynnä pieniä, juuri ja juuri skootterin mentäviä kujia ja ilman puhelintani en olisi vieläkään tässä kirjoittamassa. Aamupalan jälkeen lähdin etsimään paikallista pyöräliikettä koska oli luvattu sateista ja minulta puuttui etupyörän lokari. Ilmankin toki pärjäisin mutta koska olen eurooppalainen kermap...e en voi ottaa kuraa naamalleni päivää pidempään 😉. Takarenkaan lennättämä loka tyssää kätevästi tarakkalaukkuun, joten se saa olla ilman.  Jos nettiyhteys matkalla puuttuu syystä tai toisesta, MAPS.ME sovellus on ehdoton apu kaupungilla liikkumiseen. Netistä löytyi varteenotettava polkupyöräliike, joten ei muuta kuin suunta sinne. Matkaa oli vain kolmisen kilometriä, joten päätin mennä jalan. Hanoin katuvilinä tunkeutui aisteihin saman tien. Pakokaasujen katku, skootttereiden torvet ja paidan selkään liimaava kosteus seurasivat mukana kun suunni...