HANOISTA LOUNAASEEN

Tämä tarina loppui tänään tavalla, mitä olin suunnitellut etukäteen mutta mistä ei näin jälkikäteen kauheasti muista. Heräsin aamulla aikaisin mökissäni ja totesin, että ajopäivien rytmi tuntuu jääneen päälle. Yhdeksää pidemmälle ei enää pysty nukkumaan ollenkaan ja yleensä silmät aukeavat seitsemältä ilman kelloa. Tänään oli toki vähän jännitystäkin ilmassa: pieni perheeni laskeutuisi neljän tunnin kuluttua Krabin kentälle. Raahasin omaisuuteni pyörineen kaikkineen hotellin respaan, jossa seuraavat kaksi viikkoa kuluisivat varmasti leppoisasti. Oli uima-altaita, huonepalvelua ja kaikkea mitä löhölomaltaan voi toivoa. Selitin tilanteeni ja ystävällinen henkilökunta näytti paikan, mihin voin säilöä tavarani aamun ajaksi. Aamupäivän pitkältä tuntuneet tunnit vietin rannalla hotellin edustalla. Uin, söin ja pohdin kuinka väsyneitä matkaajia pikkubussista ilmestyy. Lentokoneessa nukkuminen kun on aina vähän niin ja näin. Minulta se ei onnistu ollenkaan. Menin hyvissä ajoin ho...

Kyllähän Thaimaa ansaitsee arvionsa pyöräilymaana kuten kaikki edellisetkin. Tämän maan ulkokuori tekee tosin hommasta haastavampaa koska turismi vaikuttaa kaikkeen. Pyöräilijäkin menee helposti hurmokseen ja alkaa hehkuttaa rantakohteita tai yltäkylläistä ruokatarjontaa. Niistä löytyy tietoa netistä yllin kyllin. Ja meneehän Thaimaalla mukavasti moniin muihin Aasian maihin verrattuna. Talous riippuu paljolti viennistä, joka on Indonesian jälkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin. Turismin osuus BKT:sta on 6% ja teollisuuden 45,6%. Esimerkiksi noin puolet maailmassa valmistetuista kiintolevyistä tulee Thaimaasta. Näin tietää Wikipedia kertoa. 😁 TIET Eilen kirjoitin jo liikenteestä, mikä täällä on melko vallatonta hommaa. Sääntöjä rikotaan yleisesti ja ylinopeudet ovat kovia. Tiellä liikkumisen voisi kuvitella pelottavaksi mutta sitä helpotti suuresti yksi asia, jonka huomasi saman tien Kambodzasta tullessaan. Teiden kunto on erinomainen. Päällyste on monin paikoin niin s...

AJATTELIN KYLLÄ USKOVANI, ETTÄ KUVITTELEMANI LUULOT MATKASTA OLISIVAT TOISIN... Terveisiä vaan äidinkielenopettajalle. 😆 Päätin vielä palata aiheeseen, josta jo kerran kirjoitin. Nimittäin siitä kuinka paljon matkalla on ollut ihmeteltäviä asioita ja nopeita hetkiä, jotka saavat pysäyttämään pyörän ja toivomaan, että ehtisi kaivaa kameran esiin. Monet ihmetykset ovat olleet sekunnissa ohi kuten vaikka lepakon lento luolassa, jotkut taas asioita, jotka kuvitteli tänne lähtiessään aivan toisenlaisiksi. Joten päivitelläänpä vielä kerran ihan huolella. Tässä ne ovat: IHMEELLISTEN ASIOIDEN TOP 10 1. Maxx 👍 Paras polkupyörä, jonka olen omistanut. En olisi uskonut selviytyväni ilman minkäänlaisia teknisiä ongelmia pyörääni liittyen mutta niin vain kävi, että sain keskittyä pelkästään ajamiseen. Renkaat olivat myös erinomaiset: reikiä nolla. Matka olisi hidastunut huomattavasti jos kulkuneuvo olisi vaatinut korjauksia, joita ihan joka kylältä ei olisi edes saanut. Jos et...

Vietnamilainen "turvaistuin" Matkan suurimmat tavoitteet tuli saavutettua, mistä tietysti olen enemmän kuin tyytyväinen. Matkalla oli sudenkuoppia, joihin olisin saattanut tipahtaa ennen kuin lukkopolkimet olisivat auenneet. Ne on nyt ohitettu ja voin huokaista helpotuksesta. Tänään tallatessani edestakaisin Long Beachia aloin miettiä juttuja, joita olisin voinut tehdä toisin. Tärkeintä tietysti oli, että terveys ja omaisuus olivat tallella mutta parannettavaa löytyy aina. Lähinnä pientä säätöä, jolla kuitenkin tien päällä saattaa olla suurempi merkitys. VÄHEMMÄN TAVARAA Loppua kohden pyörälaukkuni alkoivat pullistella kamaa, jolle ei ollut enää mitään käyttöä. Niin tulee varmasti useimmilla matkoilla käymään mutta olisin voinut ottaa vähemmän vaatetta ja jättää pois aikaisemmin mainitsemani turhakkeet. Ostoksia tulee tehtyä saletisti, joten vajailla laukuilla kannattaa lähteä matkaan. LYHYET PÄIVÄMATKAT Maksimissaan satanen päivässä. Muutamana päivänä ahn...

KRABI TOWN - KOH LANTA Oli niin pehmoinen ja mukava patja, että meinasin nukkua liian pitkään. Olin kahdeksalta satulassa ja pujottelin aamuruuhkassa kaupungista päätielle. Lentokentän suuntaan oli muitakin menijöitä ja olin välillä melkoisen litistettynä pientareen puolelle. Lentokentällä sain hetken huilahtaa. En kaivannut vielä lähdön tunnelmaa mutta päätin käydä Bangkok Airwaysin tiskillä vähän juttelemassa. Palaan maaliskuun alussa Suomeen Bangkokin kautta kyseisellä lentoyhtiöllä, joka ei vieläkään ollut vahvistanut polkupyöräpaikkaa koneessa vaikka asiasta olen useasti muistuttanut. Halusin varmistuksen ja ystävällinen nainen sen myös antoi. Pyöräpaikka oli selvä mutta hinnasta ei ollut vielä tietoa. Heidän täytyi kuulemma jotenkin suhteuttaa se Finnairin hintaan, jolla lentäisin Bangkokista Helsinkiin. Kuullosti kummalliselta mutta en ollut huolissani. Finnairin pyörähinta oli alle sata euroa, joten tuskin tämäkään lentoyhtiö enempää veloittaisi. Paikka oli ja se...

AO LUEK - KRABI TOWN Parin banaanin ja Snickersin voimalla sain laukut pakattua ja polkaisin päätielle. Olin aamuyön nukkunut huonosti - kiitos ilmastointilaitteen, joka "medium"-säädöllä puhalsi kylmää naamalle niin että kurkku alkoi kipeytyä ja "lowlla" taas ei toiminut ollenkaan. Heräilin välillä hikisenä ja välillä palellen. Monessa muussakin majatalossa on ollut samanlaisia ongelmia kun ilmastointi puhaltaa suoraan sänkyyn. Kurkku karheana käännyin jo parin kilometrin päässä aamukahville. Pyöräilijän arkea: pikakahvit roskikseen nojaillen. Nelostie Krabin kaupunkiin ei ole mikään herkullinen ajettava liikennemääriensä puolesta mutta tie itsessään on hyvässä kunnossa. Lämpötila tuntui olevan nopeassa nousussa mutta puolipilvinen taivas toi helpotusta olemiseen. Ao Nangin turistirannat jäivät oikealle kun saavuin provinssin hallinnolliseen pääkaupunkiin, Krabi Towniin. Kello oli vasta yksitoista. Nelostie Krabi Towniin kymmeneltä aamulla. ...

KHAO SOK - AO LUEK Kyllähän sen huomasi jo illalla, että majatalon vierailla on viikonloppufiilis. Kaikilla vähän Parempaa Seppälää päällä ja alakerran ravintolaan tultiin istumaan oikein huolella. Paitsi minä, joka hotkaisin iltapalani ja olin peiton alla jo yhdeksältä. Tasainen basson jytke vaivutti minut sikeään uneen. Puoli seitsemältä aamulla olin valmiina lähtöön. Ravintola oli sen näköinen, että sieltä ei ihan heti aamupalaa heruisi. Puoliksi juotuja olutpulloja, astioita ja cocktail-laseja oli siellä täällä eikä resortinvartijana toimivan mustan koiran lisäksi näkynyt ristin sielua. Kaikki tietenkin nukkumassa. Löysin tankolaukusta pari keksiä ja vesihuikan jälkeen lähdin tielle. Tein saman mitä monen paikallisen olen nähnyt töihin mennessään tekevän. Take-away ruokaa tienvarresta pussiin ja sopivaan paikkaan syömään. Tänään se oli törkeän hyvää kanaa, jonka rinnalla joskus mainostamani KFC-ketju kalpeni saman tien ja kylkeen pussillinen riisiä. Yritin vähän puhua t...